Kilpisjärvi päiväryhmä 2021

Kilpisjärvelle 24.4. - 1.5.2021

Korona-aikaa on jatkunut jo yli vuoden. Vaasan Ladunkin matkat ovat siitä lähtien olleet jäissä. Myös pääsiäisen jälkeiseen aikaan sijoittunut Saariselän hiihtomatka jouduttiin perumaan, vaikka tauti alkaa hiljalleen hellittää. Ikäihmiset ja riskiryhmissä olevat on saatu rokotettua ja rajoituksia alettiin hiljalleen karsia ja perua. Kilpisjärvelle lähdettäisiin suunnitelmien mukaan. Tunnelma oli epätodellinen, päästäisiinkö todella?

Lauantaina 24.4. Vaasa oli talvinen: lunta oli satanut edellisen päivän ja kaksi yötä. Lumen peitto oli paikoin jopa 10 – 15 cm. Lumisade jatkui koko matkan. Vasta Kilpisjärveä lähestyttäessä vanha taivas alkoi näkyä repeilevän pilviverhon alta. Matkan aikana pidettiin maskit suositusten mukaan ja turvavälejä yritettiin pitää myös siten, että bussiin otettiin vain 25 matkustajaa. Osa siitä matkusti vielä huoltoauton mukana. Bussinkuljettajina toimivat Lasse Saukkonen ja Arvo Latvala ja huoltoautoa ajoi Sakari Kuoppala. Kalajoella ja Torniossa oli levähdys- ja ruokailupaikat sekä meno- että paluumatkalla eikä unohdettu Sannan kioskiakaan: tarjouskahvi ja munkki, yht. 0,50, on jo maankuulu. Muutakin ostettavaa matkailijan mukaan tarttui.

Kilpisjärvellä oli talvi. Järven jää oli tukeva, hiihtäminen sekä siinä että muilla reiteillä oli turvallista. Vettä jäällä ei vielä ollut, vaikka myös Lapissa kuten koko maassa oli koettu +asteisia keväisiä säitä edellisillä viikoilla. Ensimmäinen hiihtopäivä oli hieno ja aurinkoinen, viikonloppua kohti tuulet ja tuiskut yltyivät. Ne eivät tahtia haitanneet: hiihtämään tänne oli tultu!

Kymmenjäseninen vaellusporukka lähti sunnuntaina 25.4. tunturiin ja palasi 30.4. Huoltoporukka huolehti heidän tavaroiden siirrosta aina seuraavalle tuvalle.

Tiistaina osa hiihtoporukasta osallistui kolmen valtakunnan pyykillä Kansalliseen Veteraanipäivän viettoon 27.4. Tilaisuus oli vain pienimuotoinen koronatilanteesta johtuen. Lapin lennosto suoritti ylilennon tilaisuuden alkaessa.

Hiihtäjiä näytti jäällä ja muilla taipaleilla olevan vähän. Niiden kanssa, joita tavattiin, juteltiin kuulumiset puolin ja toisin. Hiihtäjiä tuntui olevan ympäri Suomea. Tapasin myös pohjoissuomalaisen moottorikelkkaporukan, joilla oli itse tehty grilli ja siinä reenjalakset alla ja porukalla vielä oma kokki mukana.

Grillasivat makkaraa, kalaa, jota itse pilkkivät sekä kutsuivat myös ohikulkijoita lättykesteihin.

Olo Tundrean mökeissä oli turvallinen; maanantaista torstaihin naapurimökissä yöpyi Lapin poliisin porukkaa tarkkaillen ja ratsaten liikenteen sujumista sekä jäällä, tunturissa että maantiellä.

Ruokailu ravintolassa sujui turvavälejä tarpeen mukaan noudattaen. Ruoka oli maistuvaa ja pääosin meille tarjottiin lähellä tuotettua ruokaa.

Kilpisjärven matkalla mukana ollut heinolalainen Kirsti Nukala on osallistunut vuosien varrella Vaasan Ladun matkoihin sekä Lapissa että Keski-Euroopassa. Hän on ollut tyytyväinen järjestelyihin ja kun taas koronan jälkeen alkuun päästiin, hän ilmoittautui jo syksyn ruskamatkalle Pyhätunturille.

Arja Nukala